lauantai 2. helmikuuta 2013

Maaseudulla on mukavaa.... (nope)

Ollaan jossain maaseudulla, minä ja mun vanhemmat.. Siel on kolmikerroksinen talo, joka ilmeisesti oli meidän, mutta siinä asuu joku meidän ystäväperhe... Siin talos oli tosi jännä yksityiskohta; se talo oli vinossa tien suuntaan.. Siis ihan vähän vaan.
Siinä talon pihassa oli aitaus missä asu tosi komee ruskea hevonen, jota tykkäsin käydä moikkailee.. Tää aitaus oli siin tien puolella, eli talo oli vähän vinossa sinne aitaukseen päin.

Meidän ystäväperhe ei ollut kotona ja me pidettiin siitä talosta huolta. Mun äiti oli vastuussa siitä hevosesta, isän piti korjaa jotai ja mun vastuulla oli siivota talo joka ikinen päivä?!?

Yks yö heräsin sen hevosen riehumiseen ja olin super nopeesti ikkunaas. Se hevonen hyppi takajalkonen varas ympyrää ja näin kun pikkunen skidi juoksi nopeeta pois. Tää hevonen hokas mut ja käänty hyppiin naama mua päin...
Kerroin aamulla äitille et mitä tapahtu ja mentiin kattoon et näkyyks sillä hevosella jotain haavan tapaista. Huomattiin heti et aitaukseen oli heitetty littana ja terävä kivi... Hevosella ei näkyny mitään vammoja ja se oli jo ihan rauhallinen..

Meni viikko tai kaks ja tätä toistu muutaman kerran.. Siirsin mun sängyn ikkunalle ja mulla oli ritsa millä ammuin väripanoksia, tosin aika huonolla onnistumisprosentilla. Muutaman kerran osuin häirikköä selkään ja kiertelin päivisin lähimpiä lapsilaumoja läpi, et kenellä on niskas tai hiuksis kirkkaan oranssia väriä.. Mutta en saanu syyllistä kiinni..

Yks päivä kun heräsin, huomasin et kaikki tavarat on liukunu mun sänkyyn kiinni.. Nousin ylös ja olin välittömästi kaatua. Se talo oli jotenki entistä vinommassa. Jotenkuten pääsin keittiöön ja kysyin mun isältä että mitä ihmettä..
"Katsos kun jos tällä puolella lattiataljaa on enemmän huonekaluja tai ihmisiä, niin tää talo menee entistä vinompaan.."
"Mut tää ei ollut yhtään vinossa kun me viel asuttiin täällä.."
"Ei niin ollutkaan..."

Mun isällä jäi lause kesken kun pihalla alkoi kaamee huuto. Äiti juoksi hevosta kiusaavan kakaran peräs ja se hevonen oli super vihanen.. Menin siihen ikkunalle ja se hevonen hyppäs ja otti hampailla ikkunalaudasta kii?!?
Olin ihan WTF hetken ... ja sit tää hevonen muuttu näyttään puoliks ihmiseltä..
Ja kuinka söpö se jätkä olikaan... Just ihanan pörröset hiukset, isot vihreet silmät ja näytti tosi pelästyneeltä.. Huulikoru ja kielikorunkin näin kun se yritti puhuu mulle jotain..
'Jos hevosella on kielikoru, niin kohta on mullakin...'
Katoin sitä jätkää hetken, sit se tipahti, muuttui ilmas takas hevoseksi ja tipahti kyljelleen maahan...

Juoksin olohuoneeseen ja silmät osu seinällä olevaan tauluun, jonka vieres oli risti ja enkeli. Siinä taulussa oli se mun näkemä poika, mut muutaman vuoden nuorempana...

---------
Tää oli pelottava uni ja toi hevonen oli super pelottava kun hyppi ihan mahdottoman korkeelle... Ja toi loppu.. Näen edelleen sen pojan pelästyneet kasvot kun alan muisteleen :(

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti