keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Uusi nimi ja Irveta kirjastona

Tällästen katkonaisten öiden unet on aina yhtä jänniä :D
-----------

Ajelen mun äidin kanssa ympäri Oulua. Se yrittää ylipuhua mut muuttamaan takasi Ouluun. Jotenki se onnistuu saamaan auton kävelytielle, mikä menee mun entisen koulun ohi. Äiti sanoo että me mennään kirjastoon ja mulle hommataan kirjastokortti, et voin sit lainaa kirjoja kun muutan takasi kotiin...

Noh, en pistä vastaan ja tullaan siihen kirjastolle.. Se näyttää oudosti Irvetalta ja sinne ovelle pitää kävellä tosi paljon portaita. Päästään sisään niin meidän mukaan on ilmestyny mun sisarukset, tosin n. 5 vuotta nuorempina kuin mitä ne on oikeesti.
Äiti menee sit jollekki luukulle ja pyytää meille neljälle kirjastokortit. Äidille annetaan ne ja se jakaa ne meille. Mun kortissa lukee "Andreica Johnson" ja mun sisarusten korteissa ties mitä, ede sukunimi ei oo sama...

Mennään sit jonnekki osastolle, missä istuu kuus ihmistä jotka on jotain gootin ja hipin väliltä, siis ulkonäöllisesti.. Ne kysyy et halutaanko osallistua arvontaan, mis on meidän kaikkien nimet jo valmiiksi. Voidaan voittaa kuulemma kaikkia ihania vaatteita yms. Äiti on että ok ja alkaa luetteleen mun sisarusten nimet. Hippeimmän näköinen dude sanoo et kukaa niistä ei voittanu. Sit se kattoo mua, kysyy et onko mun nimi Andreica Johdon ja vastaan että on.

Nurkassa istuvan gootti tytyn silmät alkaa loistaa ja se sanoo et oon voittanu ihanan mekon. Se tulee mun luokse kantaen sellasta aika painavan näköstä mekkoa ja laittaa sen mun päälle. Se mekko on vähän iso, tosin sitä ei oo nyöritetty takaa. Ihailen itteeni peilistä ja kiitän tosi paljon.
Sit mun äiti ja sisarukset lähtee vaeltaan kapeeta käytävää johonki huoneeseen. Ku oon ite lähdös, niin näen  tosi söpön blondin pikku pojan, jonka nimi on Lars. Se voittaa tosi nätin vintage soittorasian ja hymyilee tosi nätisti mua päin.

Lähen sit mun äidin ja sisarusten perään. Sisarukset piirtelee jotain ja äiti tutkii kirjoja sellasessa about koulujen vessojen kokoisessa huoneessa.. Siin pöydän takana olevalla seinällä on peilei ja peilailen itteeni se mekko päällä.
Sit mun äiti sanoo, että oo varovainen, et sä voi tietää jos joku kattoo sua peilin läpi ja runkkaa sulle. Katon mun äitiä kauhuissani uni pätkäsee siihen kun näen kaks isoo ja vihreetä silmää sen peilin takana ja tukehun omaan kirkaisuuni.

----------
Juuh, tällästä taas... En osaa sanoa tähän nyt mitään :D Äitihän toki tahtois mut takasi Ouluun, mut oon tehny selväks että en oo palaamssa lopullisesti sinne viel pariin vuoteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti